Historia
Tallitoiminnalla on Aulangolla pitkät perinteet. Aulangonniemi oli perinteistä maatalousaluetta 1800-luvulle saakka. Maalaismaisema alkoi muotoutua kartanollisempaan suuntaan, kun eversti Hugo Standertskjöld rakennutti kesäkartanoonsa, silloiselle Karlbergin tilalle, maisemapuiston 1880 –luvun lopulta alkaen. Nykyisen neljän hehtaarin suuruisen tallialueen etelänpuoleisten laitumien kohdalla oli hedelmä- ja kasvitarha taimi- ja vihanneslavoineen sekä lämmitettävine kasvihuoneineen. Kasvit, hedelmäpuut ja eläimet tarjosivat kartanon väelle nykyajan termein lähiruokaa. Varsinaista maanviljelyä eversti harrasti muualla. Logistiikan ja myös virkistysajon hoitivat ajan hengen mukaan pääasiassa hevoset. Puistoalue muuttui 1900-luvulla vähitellen metsäiseksi selänteeksi ja kun iäkäs eversti 1926 myi kartanonsa Hämeenlinnan kaupungille myös alueen käyttötarkoitus muuttui enemmän matkailun suuntaan. Kun kartanon päärakennus tammikuussa 1928 paloi, tilalle rakennettiin nykyaikainen hotelli.
Aulangon tallialueella sijaitsee edelleen yksi arviolta 1930-luvulla rakennetuista puutarhatyöntekijöiden asuintaloista: ns. Valkoinen Talo. Sen ullakon päätyhuoneet rakennettiin 1951-1952. Myös niillä lienee osuutensa Helsingin ja Hämeenlinnan 1952 Olympialaisten majoitustarpeeseen vastaamiseen. Valkoinen Talo toimi puutarhatoiminnan loputtua vuoteen 1983 hotellin työntekijöiden työsuhdeasuntona. Sen jälkeen rakennus on ollut osittain ratsastajien käytössä.
Nykyinen talli rakennettiin sodan alla v. 1939 - 1940 Aulangon hotellin tarpeisiin. Aulangon nykyisen tallirakennuksen alakerrassa oli sikala ja yläkerrassa mm. sonneja ja hevosia sekä muita tiloja. Rakennuksen länsipäädyssä toimi ajokaluhalli.
Vuodesta 1955 lähtien tallirakennus on toiminut maamme 4. vanhimman ratsastusseuran, Hämeen Ratsastajien, kotitallina. Seura perustettiin ennen sotia, vuonna 1931 Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueelle yhdistämään upseerit ratsastuksen parissa. Se sai nimekseen Tuusulan ratsastajat. Vuonna 1934 seura siirtyi Kenttätykistörykmentin mukana Tuusulasta Hämeenlinnaan ja vuonna 1937 sen nimi vaihdettiin uuden kotipaikan mukaan Hämeen Ratsastajiksi. Aulangonniemelle Hämeen Ratsastajat siirtyivät Hämeenlinnan toiselta puolelta vuonna 1955, kun armeija vähensi hevosiaan ja siten tuli tarve perustaa siviilitalli. Vanajaveden rannan kenttä uudistettiin vuonna 1961. Ratsastusseuran puuhamiehet rakennuttivat poikkeusluvalla alueelle vuonna 1983 silloin vielä jokseenkin harvinaisen ratsastushallin, osin keräys - osin omin varoin.
55 vuoden aikana tallin vuokraajat vaihtuivat usein. Talkootöin ylläpidetyt tallialueen rakennukset olivat päässeet pahoin rapistumaan. Vuoden 2010 alusta alueen vuokralaiseksi tuli ratsastuskoulun pitkäaikainen opettaja, hevostalousagrologi, master-opettaja Salla Varenti. Hämeenlinnan kaupunki myi hänelle rakennukset ja tallialueen vuokra-ajaksi sovittiin 30 vuotta. Opinnäytetyönä tallialueelle laadittiin myös maisemanhoito- ja kehittämissuunnitelma. Näin on rakennusten ja koko alueen kunnostamisen aloittaminen tullut mahdolliseksi.
Kesällä 2010 alueelle rakennettiin tarvittavia salaojia, teitä ja valaistusta sekä uusittiin tilat 25 hevoselle. Mm. tallin alakerran lattiaa jouduttiin madaltamaan puoli metriä, jotta tallista saatiin EU:n vaatimukset täyttävä. Pihan siirtotalleissa on lisäksi tilat seitsemälle hevoselle. Kesällä 2010 uusittiin iso ratsastuskenttä Vanajaveden rantatien vieressä. Vuonna 2011 vuorossa olivat tallin ulkoseinien pinnoitus ja katetun lantalan teko sekä ratsastajien huolto- ja muiden tilojen saneerauksen aloitus Valkoisessa Talossa. Uuden ratsastushallin ja sen kylkeen sijoitetun tallin rakentaminen saatiin päätökseen vuoden 2014 lopussa. Uuteen talliin mahtuu 14 hevosta.
|
